SKJA BLOGI

Suomalainen Kriisinhallintajoukko Afganistanissa

Neuvonantaja suojaajiensa kanssa

Suomalaisten rauhanturvaajien tehtävät Afganistanissa keskittyvät yhä enemmän neuvonantotoimintaan. Onnistunut valmennustyö afgaanien kanssa vaatii aktiivista liikkumista eri tukikohtien välillä. Neuvonantajien suojana työmatkojen ja –päivien ajan toimii suomalaisista sotilaista koostuva tiimi, turvaryhmä.

Heinäkuinen aamu tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua turvaryhmän toimintaan. Neuvonantajana afgaanitukikohta Camp Shaheenissa toimiva majuri Tommi suuntaisi jälleen työpaikalleen, joka tiesi tehtävää myös hänen suojaajilleen. Lähtö tukikohdasta toiseen ei tapahdu hetkessä, vaan ennen muurien ulkopuolelle suuntaamista käydään läpi muun muassa toimintatavat uhkatilanteissa. Tämä on tärkeää, sillä ajoittain kyyditettävänä on uusia naamoja. Pääsääntöisesti turvaryhmä suojaa suomalaisia neuvonantajia, mutta tarpeen tullen apua tarjotaan myös muille kansallisuuksille. ”Ajoittain kyyditään esimerkiksi länsinaapureita ja saksalaisia”, valaisee turvaryhmän johtaja, vääpeli Jari.

Ajoreitin läpikäyntiä saksalaisten kanssa

Perillä Camp Shaheenissa on aikaa keskustella tarkemmin turvaryhmän työpäivien sisällöstä. Ryhmä muodostuu rauhanturvaajista, jotka ovat oman alansa ammattilaisia. ”Meillä on tiimissä mukana esimerkiksi ensihoitaja ja sairaanhoitaja”, kuuluu selvennys. Työ turvaryhmässä on tekijöidensä mukaan kaksijakoista. Ajoittain päivään kuuluu paljon odottelua, sillä neuvonantajien työtehtävät saattavat venyä pitkiksi. Toisaalta suojaryhmän on säilytettävä jatkuva valmius, sillä uhkatilanteessa neuvonantajat on saatava turvaan nopeasti. Pelin henki on kaikkien tiedossa ja tilanteeseen on sopeuduttu hyvin. ”Me toimitaan neuvonantajien aikataulun mukaan”, toteaa suojaryhmän varajohtaja Jykä. Turvaryhmän sisällä rutiineja pyritään rikkomaan vaihtamalla muun muassa vastuupaikkoja ajoneuvo-osastoissa.

Ryhmänjohtaja Jari tekemässä lähtötarkastusta

Ennen paluumatkaa tarjoutuu mahdollisuus tiedustella majuri Tommilta, miten yhteistyö suojaryhmän kanssa on sujunut. Käy ilmi, että turvaryhmä nauttii vahvaa arvostusta neuvonantajien keskuudessa ja myös majuri Tommi on suojaajiinsa tyytyväinen. ”Kun selusta on turvattu, neuvonantaja voi keskittyä täysillä työhön afgaanien kanssa”, Tommi toteaa. Suojaajiaan Tommi kuvaa ammattimaiseksi tiimiksi ja muistuttaa vielä lopuksi turvaryhmän olevan olennainen osa neuvonantajan toimintaa.

Afgaanipoika seuraa paluumatkalla olevaa suomalaisosastoa

Ramadania vietetään tänä vuonna heinäkuun aikana

Ramadan (arab. رمضان‎, ramaḍān) on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum, jonka aikana terveet aikuiset muslimit syövät vain auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana. Tämä perustuu Koraaniin (2:187): “… syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka.” Myös juominen, tupakointi ja seksuaalinen kanssakäyminen ovat valoisaan aikaan kiellettyjä. Ramadanin aikana muslimimaissa illat ovat aktiivisinta aikaa, jolloin ihmiset kokoontuvat muun muassa syömään.

Ramadan vaatii keholta ja mieleltä kestävyyttä

Ramadan-kuun paasto on muslimeille pakollinen. Jos muslimi ei vietä Ramadania (suomeksi paastokuukausi), niin häntä ei voida pitää muslimina. Paastosta on vapautettu lapset, sairaat, vanhukset ja raskaana olevat naiset. Afganistanissa eräät kapinalliset ovat myöntäneet omille taistelijoilleen vapautuksen paastosta heidän osallistuessaan taistelutehtäviin.

Paastokuukausi näyttäytyy ”ei-muslimeille” erityisesti ruoka- ja juomapaastojen osalta. Kyseessä on silti syvällisempi ajatus. Vaikka paasto erityisesti kohdistuu nautintojen rajoittamiseen, on muslimin myös paastottava pahoista ajatuksista, sanoista ja teoista. Rukoileminen ja Koraanin lukeminen paastokuun aikana on erittäin suositeltavaa. Paastoamisen moraalinen ja ihmisen sisäisen kasvamisen puoli on yhtä tärkeää, kuin paaston ulkoiset, näkyvät elementit.


Vanhuksien ei tarvitse paastota Ramadanin aikana

Koska islamilainen kalenteri on puhdas kuukalenteri, Ramadan ei ole aina samana vuodenaikana, vaan se kiertää noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. Ramadan alkaa kun luotettava todistaja todistaa nähneensä kuun ja se päättyy uuden kuun ilmestyessä. Islamilainen kuukausi on kuun kierto ja se perustuu näköhavaintoihin.

Tänä vuonna Ramadan alkoi 28. tai 29. kesäkuuta ja se kestää 30 päivää.
Paaston päätyttyä vietetään seuraavan, šawwal-kuun kolmena ensimmäisenä päivänä Id al-Fitr -juhlaa. Se on verrattavissa joulun tai uudenvuoden aaton viettoon länsimaissa. Silloin perheet ja suvut kokoontuvat yhteen syömään, juhlimaan ja lapset saavat lahjoja.

Teksti: Sotilaspastori Heikki

Rehti vaalitulos olisi tärkeä askel kohti turvallisempaa Afganistania

Afganistanille on äänestetty uutta presidenttiä kuluneen kevään ja kesän ajan. Äänestäminen on ollut afgaaneille tärkeää ja varmistusta vaalien voittajasta odotetaan kuumeisesti. Alustavia tuloksia on jo saatu, mutta kuten Afganistanissa yleensä, ratkaisu on vielä monen mutkan takana.

Vaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi selviytyi maan entinen ulkoministeri Abdullah Abdullah. Toiselle kierrokselle hän sai vastaansa Maailmanpankin entisen ekonomistin Ashraf Ghanin. Ensimmäisen kierroksen tuloksissa miesten ero oli Abdullahin hyväksi 10 prosenttiyksikköä ja hän lähtikin pienoisena ennakkosuosikkina kisan viimeiseen vaiheeseen.

Vuosia kestäneet levottomuudet ovat jättäneet jälkensä väestöön. Äänestysinto paremman tulevaisuuden toivossa on ollut kova.

Alustavat vaalitulokset saapuivat alkuviikosta ja ne näyttivät voittoa Ghanille, joka saalisti annetuista äänistä hieman yli 56%. Kisa ei kuitenkaan ratkennut vielä tähän, sillä vastaehdokas Abdullah kiisti vaalituloksen välittömästi vedoten vilppiin. Vaalikomissio onkin ilmoittanut, että seuraavana edessä on tuloksen tarkistaminen sekä vaalivilppisyytösten tutkinta. Lopullista tulosta saadaankin odottaa ainakin heinäkuun loppupuolelle.

Vaalitulosten ja vilppisyytösten tarkistaminen vie aikansa, sillä moni äänestyspaikka sijaitsi aasi- tai hevoskyydin päässä

Vaaleilla ja niiden onnistumisella on suora vaikutus Afganistanin tulevaisuuteen ja sitä kautta myös kansainvälisiin joukkoihin. Vaaleista toivotaan lopputulosta, jonka sekä ehdokkaat että kansa voivat hyväksyä. Se olisi jälleen yksi pieni askel kohti demokraattisempaa ja ennen kaikkea vakaampaa Afganistania.

Suomalaisjoukko jatkaa toimintaansa odottaen samalla vaalien ratkaisua

Juhannus se on Afganistanissakin.

Afganistanin oloissa perinteisen juhannuksen rakentaminen ei ole helppoa, mutta pienellä luovuudella voi saada ihmeitä aikaan. Suomalaiset rauhanturvaajat viettivät juhannusta kisaillen sekä hyvästä seurasta ja ruoasta nauttien.

Majuri Henrikki toivotti vieraat tervetulleiksi.

Juhannusohjelmaa pohdittiin hartaasti, kunnes kävi ilmi, että SKJA:n joukoissa palvelee kokenut bingomies Tuomas. Hänen opastuksellaan käytiin hikistä kamppailua Mazarin bingomestaruudesta. Jokaisen kierroksen voittajalle oli luvassa timantinkovia palkintoja, muun muassa vapautus talonmiesvuorosta sekä exit-paikka seuraavalla palvelusvapaalennolla. Eräs palkinnon napanneista oli ylikersantti Aleksi, joka oli jo aiemmin lähellä rivivoittoa, mutta toinen bingon huutaja oli häntä nopeampi. Toista kertaa Aleksi ei antanut potin mennä ohi suun ja kuvailikin voiton jälkeen tuntemuksiaan sanoilla: ”Voi juku mikä fiilis!” Myös bingoisäntä Tuomas oli tyytyväinen kisan tasoon ja erityisesti osallistujien innokkuuteen.

Bingoisännän varmat otteet ja samettinen ääni olivat kilpailijoiden mieleen.

Ylik Aleksi oli sinnikäs huutaessaan bingoa ja sai palkinnoksi saunasetin.

Bingon jälkeen oli vuorossa grillausta sekä juhannussauna, jota varten varasto-osasto oli kaikkien yllätykseksi saanut taiottua vastat. Itse  juhannustaiat jätettiin tällä kertaa vähemmälle, mutta ilta jatkui perinteisillä mölkky- ja tikkamittelöillä. Jätkän humpan soidessa kaiuttimista ja vihreiden koivunlehtien lennellessä löylyssä, saatiin myös Afganistaniin pieni pala kotimaan juhlan tuntua.

Jutin opeilla- ja hyvää tuli.

SKJA toivottaa kotijoukoille oikein hyvää juhannusta!

Maj Marko (oikealla) yhteiskuvassa kollegoiden kanssa

SKJA:n henkilöstöstä löytyy monen eri aselajin osaajaa, mutta vain yhdellä on vastuullaan miljoonien eurojen arvoisten helikoptereiden liikkeet. Majuri Marko toimii suunnittelijana saksalaisjohtoisessa NATO-esikunnassa koordinoiden pyöriväsiipisten liikkeitä pohjoisen Afganistanin taivaalla.

Kotimaassa hävittäjälentäjänä toimivan Markon työ pitää sisällään helikoptereiden lentotehtävien koordinointia ja suunnittelua. Keskeinen osa tehtävää on erilaisten lentotukipyyntöjen käsittely. Käytännössä Marko siis koordinoi koptereiden liikkeitä sen mukaan, missä ja milloin niitä eniten tarvitaan. Tehtävän hoitajalta vaaditaan lentäjäkokemusta, jota Markolle on siunaantunut parinkymmenen vuoden ajalta. Kotimaasta poiketen, Afganistanissa mies ei itse istu koneen ohjaamossa, vaan koordinoi muiden pilottien työrytmiä maasta käsin, ’only flying the desk’.

Kuten moni muu suomalainen, myös Marko palvelee monikansallisesssa esikunnassa, mikä tuo oman mausteensa tehtävään. Työn parhaana puolena mies näkee sen moniulotteisuuden, sillä perusteet lentojen koordinointiin kootaan useista tiedonpalasista: ”Tällaisia ovat muun muassa tukipyyntöjen sisältö, ennuste säätilasta, eri kalustojen työvuorot, lentäjien lepoajat sekä tietysti koptereiden erilaiset suorituskyvyt.” Hiostavimmat hetket koittavat silloin, kun useita tukipyyntöjä tulee samaan aikaan ja osa lyhyellä aikajänteellä. ”Tällöin täytyy priorisoida minne tukea lähetetään”, Marko selventää.

Kokous käynnissä Yhdysvaltalaisen yhteysupseerin kanssa

Kokemuksena Afganistan on ollut hävittäjälentäjälle ainutlaatuinen: ”Suomen ilmavoimat ovat olleet rauhan tilassa jo pitkään, joten ilmavoimien henkilöstöllä ei ole kovinkaan paljon kokemusta todellisista kriisitilanteista. Täällä omaa ajattelutapaa on joutunut olosuhteista johtuen laajentamaan”, Marko tiivistää. Eräs yllättävä tekijä on ollut operaation laajuus. ”Kansainvälinen yhteisö on Afganistanissa erittäin suurella volyymilla”, Marko muistuttaa. Miehen olemuksesta näkyy loputon kiinnostus koptereihin ja lentokoneisiin, mikä ilmenee katseen kääntymisenä taivaalle aina tutun jylinän lähestyessä. Vuosien työ ohjaamossa on jättänyt jälkensä tekijäänsä.

Afganistan on tarjonnut runsaasti yllätyksiä, eräs niistä on toukokuussa juostu ensimmäinen maraton.

 

Taas yksi harjoitus takana

Puolustusvoimien sanotaan olevan maan suurin kuntokoulu. SKJA ei tee tässä tapauksessa poikkeusta, sillä myös Afganistanissa on tärkeää pitää miehet ja naiset vireessä.

Kuntoilun merkitys rauhanturvaajalle on korvaamaton. Ensinnäkin liikunta toimii tärkeänä vastapainona pitkille työpäiville. Kehon pitää olla kunnossa, jotta pää toimii ja jo lyhytkestoinen liikunta tuo lisää virtaa työpäivään. Hyvä kunto helpottaa myös palvelustehtävistä suoriutumista, sillä varusteet kasvattavat sotilaan painoa noin 30 kiloa. Kunnon ylläpitämiselle on tukikohdissa hyvät mahdollisuudet ja perinteisen punttisalin lisäksi lajikirjo on varsin laaja.

Liha liikkuu varusteista huolimatta

Sähly on saavuttanut vankan suosion suomalaisten keskuudessa. Lajissa on pelattu myös maaotteluja länsinaapuria vastaan mukavalla menestyksellä. Suomen joukkueen tukirankana on ollut erityisesti maalivahti Tuomas, joka on pitänyt joukkueen pinnalla niinä hetkinä, kun hyökkääminen on kiinnostanut puolustamista enemmän. Kansallispeli pesäpallolle näytettiin puolestaan joksikin aikaa ristiä pahaa aavistamattoman sotilasvirkamiehen jäätyä harhaheiton uhriksi. Palo lajiin oli kuitenkin niin kova, että tuomio kumottiin. Standardit täyttävän kentän ja merkkiviuhkan puuttuminen estää vielä isommat pelit, mutta taitoja on pidetty yllä kopittelun ja näpyttelyn merkeissä. Edellä mainittujen lisäksi myös beach volley kerää säännöllisesti pelaajat verkon molemmille puolille.

Puolustuksen lukot: Tuomas torjuu kaiken otettavissa olevan, puolustaja Mauno puolestaan huolehtii, ettei maalin edustalla ole kuin makuupaikkoja

 

Aavistusmerkki päällä -> koukkunäpy napsahtaa ruutuun

 

Torjunta on auttamattomasti myöhässä kapteeni Ramin iskulyönnin edessä

Afganistan on tarjonnut suomalaissotureille myös kestävyysharjoituksia. Jonkun aikaa sitten pidetty, kaikille kansallisuuksille avoin Hot Day March kokosi myös suomalaiset 25km marssille noin 34 asteen lämmössä. Allekirjoittaneen taktiikkana oli alunperin vedota järjestelmäkameran painavuuteen ja ujuttaa näin itsensä autoilevan huoltojoukon mukaan. Nohevan aliupseerin todettua: ”Onhan sulla se taskukokonen Canon”, löysi myös tiedottaja itsensä lähtöviivalta. Marssilla pidettiin yllättävän kovaa tahtia. Tämän saattoi selittää se, että osastoa lähti vetämään vaaleatukkainen, varsin sporttinen ruotsalaissotilas. Suomalaisjoukko päättikin heti kollektiivisesti, että olisi epäkohteliasta antaa neidon taivaltaa matkaa yksin.

Jokainen askel vie lähemmäksi maalia

 

”Ollaanko jo puolivälissä?”

 

Huoltojoukon on helppo hymyillä...

Menestystä on tullut myös maratonilla. Suomalaisista matkalle osallistui kaksi rohkeaa maileria: Majuri Marko ja kapteeni Jari. Molemmat miehet pääsivät maaliin ja mikä parasta, Jari vei koko kisan. Reiluna kaverina suostui mies antamaan muille juoksijoille jopa hieman tasoitusta: ”Ei ne järjestäjät kerenny sinne ekalle kääntöpaikalle, niin vedin muutaman minuutin ylimäärästä”, kuului voittajan kommentit tilanteesta. Vielä pari päivää kisan jälkeen Jarin kävely muistutti rakkojen vuoksi pingviinin askellusta, mutta herran mukaan kaikki oli sen arvoista.

 

Mitalistit ylil Kenneth ja maj Tommi tyytyväisinä paraatin jälkeen

SKJA vietti lippujuhlapäivää aamuauringossa, noin kolmenkymmenen  kansainvälisen kutsuvieraan läsnäollessa. Juhlapaikkana toimi oma kotipesä, Camp Mira, josta saatiin talkoohengellä muokattua katseenkestävä paraatipaikka.

Paraatijoukko valmistautuu vastaanottamaan lipun

Tilaisuus alkoi lipun vastaanotolla, jota seurasi joukon komentajan, everstiluutnantti Kurenmaan puhe. Kurenmaa kertasi puheessaan lippujuhlapäivän historiaa ja muistutti juhlan olevan edelleen suomalaisia yhdistävä tekijä. Kuukaudet ovat kuluneet nopeasti ja nykyinen rotaatio on palveluksessaan puolivälin krouvissa. Kurenmaa kiitti joukkoaan hyvästä suorituksesta, mutta muistutti samalla: ”paljon työtä on vielä edessä.” Myös Suomen Afganistanin suurlähetystön edustaja Sinikka Koski välitti puheessaan kiitokset rauhanturvaajille pitkäjänteisestä työstä Afganistanin hyväksi.

Puheita seurasi ylennyksien ilmoittaminen ja ansiomerkkien jako. Tämän jälkeen rivissä napsahti asento, kun ilmoille kajahti Porilaisten marssi. Juhla huipentui NATO-mitaleiden kiinnittämiseen rauhanturvaajien rintapieleen.

NATO-mitalit valmiina luovutettaviksi

Komentaja Kurenmaa jakamassa mitaleja joukolleen

Virallisen osuuden jälkeen oli vielä vuorossa cocktailtilaisuus. Koska odotukset kattausta kohtaan olivat jo ennakkoon olleet korkealla, oli ”catering-osastoon” valittu vain kokeneimmat jaakkokolmoset. Miehet paiskivat töitä yötä myöten ja onnistuivat loihtimaan ylistyssanoja saaneen kattauksen. Juhlinnan jälkeen oli aika henkäistä hetkeksi, joskin pian koittaisi paluu arkeen. Onnistuneen lippujuhlapäivän jälkeen oli mukava todeta, että yhteistyön voimalla selvittiin kunnialla tästäkin haasteesta.

Top Chef Aleksi & kumppanit onnistuivat työssään kiitettävästi

Kersantti Mauno rekrytointiin nopealla aikataululla juhlakuvaajan tehtävään. Mies hoiti pestinsä tutulla päättäväisyydellä.

Teksti: tiedotusupseeri
Kuvat: kersantti Mauno, sotilaspastori Heikki sekä tiedotusupseeri

Kabulissa palvelevat suomalaiset työskentelevät komeissa ja korkeissa maisemissa.

SKJA:n rauhanturvaajien asemapaikaksi mielletään usein Mazar –e Sharif, mutta Suomella on pieni ja tehokas osasto myös Kabulissa. Komentajakapteeni Timo ja majuri Vesa toimivat molemmat monikansallisissa esikuntatehtävissä Camp Kaiassa. Kyseessä on todellinen korkeanpaikan leiri, sillä tukikohta sijaitsee 2000m korkeudella merenpinnasta.

Tukikohta on vuorten ympäröimä.

Timo palvelee operaatiokeskuksen vuoropäällikkönä. Tehtävistä tärkein on tilannetiedon kerääminen ja ylläpitäminen. Se mahdollistaa erilaisten operaatioiden turvallisen läpiviennin ja ohjauksen. Timo kertoo tehtävän tarjoavan ajankohtaisen ja kattavan kuvan Afganistanin tilanteesta: ”koko ajan pysyy hyvin perillä siitä, mitä maassa tapahtuu.” Työkielenä on englanti ja kollegojen hihoista löytyy laskemalla lähes 20 eri maan liput. Kansallisuuksien kirjosta huolimatta yhteistyö on sujunut hyvin ja Timo kuvaakin tiimiään erittäin ammattitaitoiseksi.

Myös Vesa työskentelee usean eri kansallisuuden esikunnassa. Työn kuvaan kuuluu muun muassa tehtävien koordinointia, jakamista sekä toteutuksen seurantaa. Tärkeää on myös pitää yllä eri osapuolten tilannetietoisuutta.  Timon ohella myöskään Vesa ei pääse työpäivän aikana juuri suomea puhumaan.  Hänen mukaansa eri kansallisuuksien kanssa työskentely vaatii sopeutumista monimuotoisiin toimintatapoihin. ”Esimerkiksi asioiden läpiviemiseen pitää varata aikaa”, Vesa toteaa.

Majuri Vesa hauskuuttaa espanjalaista kolleegaansa.

Molemmat miehet pitävät Camp Kaiaa mukiinmenevänä tukikohtana. ”Täähän on vähän tämmöinen oma saareke”, Vesa muotoilee.  Timon mukaan tukikohdassa kaikki on lähellä ja tarvittavat palvelut olemassa. Erityisesti urheilu on tärkeä henkireikä, sillä työpäivän pituus on tavallisesti 12h. Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että itse palvelustehtävään on vaikeaa valmistautua ennakkoon ennen alueella tuloa. Tehtävä muotoutuu heidän kokemuksensa perusteella vasta paikanpäällä ja kehittyy jatkuvasti. Miten herrat ovat sitten pärjänneet? Ilmeisen hyvin, sillä ainakaan sattumalta paikalle tuleva Timon australialainen esimies ei löydä miehestä moitteen sijaa. Molemmat soturit korostavat oman esikuntansa tiimihengen olevan hyvä, jossa molemminpuolinen tervehenkinen naljailu auttaa venymään läpi pitkien työpäivien. Sama taktiikka on käytössä myös Pohjois-Afganistanin suomalaisrauhanturvaajilla.

Iltahartauden ehtoollinen käynnissä.

SKJA sai viime viikolla arvokkaita vieraita, kun kenttäpiispa Pekka ja kenttärovasti Vesa suorittivat tarkastusmatkan suomalaiseen kriisinhallintajoukkoon. Vierailu aloitettiin iltahartaudella, joka täytti pienen telttakappelin suomalaisilla sotilailla.

Kenttäpiispan mukaan Afganistanissa on saatu paljon hyvää aikaan, joka myös rauhanturvaajien on syytä pitää mielessä. Joukon keskuudessa on havaittu, että siviilissä harvoin kirkossa käyvä sotilas saattaa toimialueella olla iltahartauksissa tuttu näky. Kenttäpiispa Pekan mukaan joskus kuoleman kulkiessa lähellä myös uskonkysymykset heräävät helpommin mieleen. Tällöin myös papin rooli korostuu. ”Papin täytyy elää samaa arkea joukon kanssa ja ansaita sen luottamus”, linjaa Pekka.

Sotilaspastori Jouni, kenttäpiispa Pekka, sotilaspastori Heikki sekä kenttärovasti Vesa.

Keskiviikkona oli vuorossa SKJA:n uuden saunan siunaamistilaisuus. CNL- tukikohdasta siirretty ja uudelleen kasattu Leijona-sauna saatiin valmiiksi juuri parahiksi vieraita varten. Sotilaspastori Heikki korosti puheessaan saunan olevan suomalaiselle tärkeä paikka, jossa voi jakaa niin elämän tähtihetket kuin surut. Toisaalta joskus pelkkä hiljaisuus voi tehdä hyvää. Kenttäpiispa puolestaan johdatti suomalaissotilaat saunavirteen. Lopuksi kajautettiin ilmoille vielä vanha kunnon suvivirsi. Näin saatiin kesän tuntua myös Afganistaniin, sillä monella perheellisellä jää koulujen päättöjuhlat väliin palveluksen takia.

Saunavirsi lähdössä ilmoille.

Torstaina hiljennyttiin muistelemaan kersantti Petri Immosta, joka menehtyi Maimanassa partiointitehtävässä toukokuun 23. päivänä vuonna 2007.  SKJA kunnioitti kaatuneen palvelustoverin muistoa hartaudella Camp Marmalin kaatuneiden muistomerkillä. Piispa Pekka muistutti rivissä seisovia rauhanturvaajia siitä, että sotilaan työ on viime kädessä lähimmäisen rakastamista: ”Sotilas antaa kaikkensa, jotta toiset saavat elää.” Petri Immonen oli ensimmäinen Afganistanissa kaatunut suomalaissotilas.

Joukko hiljentyneenä rukoukseen.

Kenttäpiispa Pekka muistutti rauhaan pyrkimisen olevan arvokas päämäärä.

 

Petrin muistolle.

Teksti: Tiedotusupseeri
Kuvat: Tiedotusupseeri ja ylikersantti Ilkka

Suomalaisia siviilikriisinhallinnan osaajia.

Sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi suomalaisia toimii Afganistanissa myös siviilikriisinhallinnan tehtävissä. European Union Police Mission In Afghanistan (EUPOL) tarjoaa työpaikan lähes 40 suomalaiselle ammattilaiselle. EUPOL-operaatio tukee Afganistanin siviilipoliisin ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämistä. Pohjimmiltaan siviilikriisinhallinta tähtää samoihin tavoitteisiin kuin sotilaallinen – afgaanien elinolojen ja turvallisuuden parantamiseen.

Tommi Jämsä on ennättänyt toimia Kabulissa lainopillisissa tehtävissä muutaman kuukauden. Hän kertoo EUPOL:n suomalaisten tehtäväkentän olevan laaja ja kollegoista löytyy esimerkiksi poliiseja, lakimiehiä sekä hallinnon osaajia. Yksi osa Tommin työtä on paikallisten poliisien ja lakimiesten välisen yhteistyön kehittäminen, joka suomalaisen korvaan kuulostaa oudolta. Afganistanissa tätä yhteistyötä kuitenkin tarvitaan, sillä esimerkiksi pidätystilanteissa paikallisilla ei usein ole tietoa heidän omista oikeuksistaan. ”Yhtälailla on tietysti tärkeää yhteistyö poliisin ja syyttäjien kanssa”, Tommi korostaa.

Tommi ja hänen afganistanilainen kollegansa Shakir.

Tommi viittoo seuraamme muutaman ohikulkevan suomalaispoliisin. Sininen univormu herättää kunnioitusta myös Afganistanissa ja saa vaistomaisesti ryhdin parantumaan. Herrat osoittautuvat kuitenkin leppoisiksi maanmiehiksi ja kertovat kokemuksistaan mielellään. Suomalaispoliisien työnkuvaan kuuluu afgaanikollegoiden mentorointi ja koulutus. Afgaaneja valmennetaan muun muassa rikostutkinnassa, jossa työsarkaa ja haasteita riittää. Esimerkiksi Kabulissa on 16 poliisiasemaa, mutta kirjattujen rikosten määrä on yllättävän vähäinen. Suomalaispoliisien mukaan tämä selittyy sillä, että monia tapauksia jää kirjaamatta, jolloin niitä ei myöskään voida tutkia. ”Pelataan niin sanotusti varman päälle ja kirjataan vain selkeät tapaukset”, kuuluu selvennys. Muidenkin haasteiden kanssa luovitaan päivittäin. ”Erityisesti ongelmana on ammattitaito ja lukutaidottomuus”, toteavat suomalaiset lainvartijat. Myös naispoliiseja saisi olla enemmän, sillä kulttuurillisista syistä naisepäillyn käsittelijän tulisi kiinnioton yhteydessä olla samaa sukupuolta.

Afgaanipoliisit työtehtävissä.

Haasteista huolimatta suomalaiset kertovat työnsä olevan mielenkiintoista. Onnistumiset rakentuvat pienistä palasista, sillä Afganistanissa asiat eivät tapahdu hetkessä ja suunnitelmat voivat muuttua tiuhaan. ”Täällä pitää olla joustava”, näkee Tommi. Tämä lause on varsin tuttu myös sotilaallisen kriisinhallinnan puolelta.

Afganistanissa riittää vielä työtä niin siivili- kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa.