SKJA BLOGI

Suomalainen Kriisinhallintajoukko Afganistanissa

FS 24:n komentaja ev. Claesson ojentaa NB TSU:n lipun FS 25:n komentajalle ev. Ohlssonille

Sunnuntaina vietettiin Nordic Baltic Transition Support Unitissa (NB TSU) vastuunvaihtoseremonia. Ruotsalaisten väistyvä rotaatio FS 24 siirtyy viikon kuluessa takaisin Etelä-Ruotsiin ja heidän tilalleen ovat saapuneet FS 25:n sotilaat Tukholman alueelta. Camp Northern Lightsin paraatikentän asfaltti hohkasi kuumuutta ruotsalaisten, suomalaisten, norjalaisten, latvialaisten ja yhdysvaltalaisten joukkojen järjestäytydyttyä seremoniaa varten. Paikalle saapuivat myös muun muassa pohjoisen alueen (Regional Command North) komentaja kenraalimajuri Jurgen Vollmer ja Afganistanin 209. armeijakunnan komentaja kenraali Wesa.

Kenraalit Vollmer (vas.), Bullard ja Wesa innokkaina odottamassa juhlallisuuksien alkua.

Vastuunvaihto keräsi leiriin positiivisen paljon kutsuvieraita sekä Afganistanin turvallisuusviranomaisten että tiedotusvälineiden joukosta.

Ruotsin korkean siviiliedustajan Henrik Landerholmin, FS 24:n komentajan eversti Michael Claessonin ja FS 25:n komentajan Peder Ohlssonin isännöimässä lehdistötilaisuudessa ruotsalaiset vakuuttivat pysyvänsä pohjoisella alueella vuoden 2014 rajapyykistä huolimatta. Landerholm painotti Ruotsin kehitysavun nousevan 75% vuoden 2011 tasosta samalla kun rauhanturvaajien määrää vähennetään. Erityisinä painopistealueina kehitysavussa tulevat olemaan hyvä hallinnon parantaminen ja tieverkoston sekä kaivojen rakentaminen maaseudulle.

Ev. Ohlsson (vas.), korkea siviiliedustaja Landerholm ja ev. Claesson vastaamassa kipakoihin kysymyksiin lehdistötilaisuudessa

Eversti Claesson teroitti, että viimeisen puolen vuoden aikana NB TSU:n tehtävänä on ollut parantaa Afganistanin poliisin kyvykkyyksiä muun muassa rakentamalla  tarkastuspisteverkkoa ja tukemalla paikallispoliisien rekrytoimista erityisesti West of Mesinä tunnetulla Mazar-e Sharifin länsipuolella. ”Turvattomien alueiden rauhoittaminen ei ole nyt – eikä ehkä koskaan ole ollutkaan – ISAF:n käsissä. Meidän tulee keskittyä Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten kyvykkyyksien parantamiseen”, eversti Claesson muistutti.

Tuleva komentaja Peder Ohlsson on palvellut aiemminkin Afganistanissa YK:n siviilioperaation UNAMA:n sotilasneuvonantajana kaksi vuotta sitten. Lisäksi hänellä on kriisinhallintakokemusta toimittuaa Tsadissa ruotsalaisten komentajana vuonna 2008.

Suomalaisten ohimarssi

Suomen pientä, mutta edustavaa paraatiosastoa johti luonnollisesti SKJA:n komentaja evl. Timo Hartikainen ja sotalippua kantoi majuri Seppo.Paraatiseremonioiden jumalat eivät siunanneet suomalaisiakaan varjoisalla paikalla. Toista tuntia kestäneen seremonian aikana lämpötila nousi varjossakin yli 40 asteen. Erikseen perustettu lääkintäryhmä tarjosikin hoitoapua lämpöuupumuksesta kärsineille sotilaille.

Seremonian jälkeen silmäätekevät sekä osa suomalaistakin jatkoi leirin ruokalaan Valhallaan nauttimaan cocktail-paloja ja seurustelemaan kutsuvieraiden kanssa. Härmäläisyydestä ei ollut tietoakaan kun nämä diplomatian mestarit luistelivat tyylikkäästi keskustelusta toiseen.

Latvialaisten kiväärikomppania järjestäytyneenä lippunsa taakse

Myös yhdysvaltalaiset osallistuivat seremoniaan sekä sen järjestelyihin. Kers. Slaughter vartioimassa vesivarastoa.

Pelin alkuasetelma oli tasainen ja ruotsalaisetkin olivat varautuneet häviöön.

Camp Northern Lightsissa seurattiin MM-jääkiekkoa. Lämpötila pysytteli vielä yli 30 asteessa kun leirin messiin The Glowing Scorpioniin kerääntyi pääosin suomalaisia ja ruotsalaisia sotilaita. Latvia ei tälläkään kertaa päätynyt välieriin, joten baltit olivat kehittäneet itselleen kilpailevaa tekemistä.

Kapt. Jussi (kesk.) suree Ruotsin johtomaalia ja sotilasvirkamies Omid (oik.) paheksuu tappiomielialaa.

Messin terassille oli rakennettu kisastudio sohvaryhmineen, videotykkeineen ja valkokankaineen. Alkoholiton olut siivitti tunnelmaa. Afganistanin tietoliikenneyhteydet ovat haastavat ja toisen erän jälkeen ottelun katselu vaihtui kuumeiseksi toimivan streamin etsimiseksi. Bittimaailman myrskyt veivät kuitenkin voiton ja lopullinen tulos jouduttiin julistamaan perinteisesti leirinraitilla.

Tuloksesta huolimatta yhteistyö NB TSU:ssa jatkunee hedelmällisenä.

Loppupeli menikin tyhjää valkokangasta katsoessa. Suomalaiset vaanivat taustalla.

SKJA:n komentaja evl. Timo Hartikainen (vas.) ja suurlähettiläs Ari Mäki CNL:n lippukentällä

Uusi Suomen Afganistanin suurlähettiläs Ari Mäki tutustui Suomen kriisinhallintajoukon (SKJA) toimintaan 15.5.-16.5. Hän vieraili SKJA:n pääleirissä Camp Northern Lightsissa sekä Suomen kansallisessa tukielementissä Camp Marmalissa. Vierailu tarkoituksena oli avata yhteydet pohjoisen alueen siviili- ja sotilastoimijoihin ja erityisesti Suomen kriisinhallintajoukkoon.

Uransa aikana Mäki on toiminut muun muassa ulkoministeriön Pohjois-Afrikan osaston päällikkönä, Suomen pysyvässä Unesco-edustustossa Pariisissa ja suurlähetystössä Teheranissa. Iranissa hän myös opiskeli daria, pashtun ohella toista Afganistanin virallisista kielistä.

Matkansa aikana Mäki tapasi SKJA:n komentajan everstiluutnantti Timo Hartikaisen ohella myös Nordic-Baltic Transition Support Unitin komentajan eversti Michael Claessonin, Ruotsin korkean siviiliedustajan Henrik Landerholmin, Regional Command Northin sotilashenkilöstöä, Saksan korkean siviiliedustajan sijaisen Bernd Kuebartn sekä Suomen Euroopan Unionin poliisimission (EUPOL) henkilöstöä.

EUPOL-operaation Niina Haapanen (vas.) ja Veijo Alavaikko (oik.) keskustelevat suurlähettiläs Ari Mäen (kesk.) kanssa Suomi-talolla CNL:ssä

Vasta kuun alusta Roomasta Kabuliin saapuneen suurlähettiläs Mäen vierailu osoitti, että Suomen suurlähetystön, sekä sotilaallista ja siviilikriisinhallintaa harjoittavien tahojen yhteistyö on tiivistä.Tulevaisuudessa suurlähettiläs Mäen on tarkoitus vierailla pohjoisessa säännöllisesti.

Suomen Afganistanin suurlähetystön tehtäväkenttä on haastava ja rikkonainen. Kabulin lähetystössä palvelee seitsemän henkilöä, joiden lisäksi yksi palvelee Mazar-e Sharifissa Camp Northern Lightsissa. Konsulipalvelut eivät lähetystöä niinkään kuormita, sillä Afganistanissa asuu vain joitakin kymmeniä suomalaisia ellei SKJA:n henkilöstöä lasketa mukaan lukuun.

Myös suurlähetystön kaupallisten suhteiden edistäminen on ollut viime vuosina vähäistä. Maan turvallisuustilanne ei ole houkutellut suomalaisia yrityksiä. Silti lähetystöllä olisi resursseja avata markkinoita ja rakentaa kontakteja myös Afganistanin pohjoisosiin tähyileville yrityksille. Alueella erityisesti kaivannaisteollisuus on nousukiidossa, minkä ovat huomanneet jo erityisesti kiinalaiset toimijat.

Sen sijaan lähetystö keskittyy erityisesti kehitysyhteistyöhön.  Afganistan onkin suurin Suomen kehitysyhteistyöavun vastaanottaja. Vuonna 2013 Suomi osoitti yli 26 miljoonaa euroa Afganistaniin. Varat tulevat nousemaan ensi vuoden aikana 30 miljoonaan euroon. Pääosa tuesta kulkee joko Maailmanpankin tai Yhdistyneiden Kansakuntien kautta.  Lähetystö painottaakin, että sen tehtävä on myös valvoa paikan päällä tuen päätyvän sille tarkoitettuihin kohteisiin.

Ulkoministeriön kehitysavun erityisasiantuntija Kalim Ul Masih isännöi suurlähettliään vierailua. Kalimin takana Ruotsin korkea siviiliedustaja Henrik Landerholm sonnustautuneena jo saunasuunsa

Suomi on keskittynyt tukemaan luotettavan hallinnon edistämistä, koulujen saniteettiolosuhteiden parantamista ja maaseudun kehittämistä.  Sekä siviilikriisinhallinnan – kuten EUPOL-operaation – että sotilaallisen kriisinhallinnan kautta parannetaan Afganistanin turvallisuusviranomaisten toimintaa ja mahdollistetaan kehitysyhteistyö vielä epävakaassa valtiossa.

Erityisesti koulujen sanitaatioolosuhteiden parantamisessa on onnistuttu. Suomalaisella tuella yli 200 pohjoisen alueen kouluun on rakennettu wc-tilat, jotka mahdollistavat myös tyttölasten opiskelun.

Globaalin vastuun lisäksi Suomen motivaationa Afganistanin kehittämisessä on omat turvallisuuspoliittiset intressit. Huumetuotanto, kansainvälinen terrorismi ja niitä katalysoiva köyhyys vaikuttavat myös välillisesti Suomen turvallisuustilanteeseen. Suomen intresseissä onkin vaikuttaa näihin ilmiöihin jo niiden syntyseudulla.

Suurlähettiläs Mäki painottikin, että vaikuttavuus Afganistanissa edellyttää kehitysyhteistyötoimijoiden, siviilikriisinhallinnan ja sotilaallisen kriisinhallinnan tiivistä yhteistyötä.

NB TSU:n väistyvä komentaja eversti Michael toivottaa uusia tulokkaita tervetulleeksi leirin ruokalassa

NB TSU:n väistyvä komentaja eversti Michael toivottaa uudet tulokkaat tervetulleeksi leirin ruokalassa

”On välttämätöntä, että jokainen sotilas noudattaa kahden minuutin suihkurajoitusta – muuten kirjaimellisesti hukumme paskaan”, painottaa leirin komendantti kapteeni Kuno. Camp Northern Lightsin viemärit vetävät huonosti. Vastuunvaihtojärjestelyiden (HOTO) myötä leirin asukasluku on yli tuplaantunut kuukauden takaisesta. Parin viikon ajan leirissä majoittuvat ruotsalaisten vanha ja uusi rotaatio sekä osia latvialaisten uudesta jalkaväkikompaaniasta. Toki meidän suomalaisten lisäksi.

NB TSU:n monikansallinen esikunta valmistautumassa vastaanottamaan FS 24:n muistolaatat

Siirtymäkauden ajaksi leirin nurkkiin on pystytetty hiekanvärisiä suuria majoitustelttoja. Vanhat soturit saavat väistää uusien tieltä  telttasängyille. Kuluvalla viikolla lämpötilan noustua varjossa jopa 40 asteeseen ei teltoissa tule vietettyä pahemmin luppoaikaa.

Vastuunvaihto kuormittaa myös leirin huoltoa. CNL:n ruokalan, Valhallan, ovelle kertyykin kymmenien metrien jonot lounaan ja päivällisen yhteydessä. Uudelle erälle on jouduttu rauhoittamaan omat ruokailuvuoronsa järjestyksen säilyttämiseksi. Leirin pesulan intialaismiehistökin painaa pitkää päivää ja puhdasta pyykkipinkkaa saa odottaa tavallista pidempään.

Pari kuukautta toimialueella viettäneille suomalaisille HOTO luo omat haasteensa. Juuri kun on oppinut tutustumaan  ruotsalaisiin työtovereihin, jopa ystävystymään heidän kanssaan, palaavat he takaisin Pohjolaan. Lisämaustetta esikuntatyöhön tuovat latvialaiset, joilla on omat kansalliset toimintatapansa ja nyanssinsa.

Ruotsalaisten messi, The Glowing Scorpion, täyttymässä leirin asukkaista

Maaliin saapuu väsynyt, mutta onnellinen joukkue: sotilaspastori Mikko (vas.), sotilaspastori Luisa ja evl. Olli. SKJA:n komentaja evl. Timo juoksi aamutaipaleen ja vietti aamupäivän lukuisissa kokouksissa

Maaliin saapuu tuskaisesti jolkottelevia hahmoja. Camp Northern Lightsin maraton on päättymässä. Takana on 42 kierrosta leirin ympäri. Aurinko porottaa taivaalta. Vaikka kello on vasta kymmenen aamulla, on lämpötila varjossa noussut jo yli 25 asteen.

Kilvan eri sarjoissa aloitti yli 20 juoksijaa.  Maraton sujui järjestelyiden osalta hyvin. Lämpötilasta huolimatta kukaan ei keskeyttänyt juoksua. ”Taannoin Tukholman maratonissa melkein puolet osallistujista keskeytti lämpötilan kivuttua 25 asteeseen”, joukkuekilpailuun osallistunut sotilaspastori Mikko kuittaa.

Huolto pelasi koko kilpailun ajan

”Aamulla sää oli kyllä kirpeä. Iho oli kananlihalla. Oli ihanteellinen sää juosta”, Mikko kuvailee.  Mikko osallistui kilpaan osana suomalais-ruotsalaista joukkuetta. Taipaleen aloitti SKJA:n komentaja evl. Timo ja muita jäseniä olivat ruotsin sotilaspastori Luisa sekä vierailevana tähtenä evl. Olli. Sekajoukkue sijoittui hienosti sarjassaan hopealle.

Hopea ei ollut häpeä, sillä voittajajoukkueessa juoksivat muun muassa Ruotsin sotilasurheilun triatlonin kultamitalisti sekä maajoukkuetason suunnistaja.

Hopealle sijoittunut joukkue noteerattiin jopa kansainvälisissä viestimissä Svenska Dagbladetin julkaistua nettisivuillaan kuvasarjan CNL:n maratonista.

Sotilaspastorit helpotusta uhkuen

Lippuvartio totuttelemassa Mazarin aurinkoon

Alkuviikosta latvialaisten vanhempi rotaatioerä luovutti operaatiovastuun uusille tulokkaille. Vastuunvaihtoseremoniaa oli kunnioittamassa läsnäolollaan myös Latvian puolustusvoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimonds Graube sekä joukko latvialaisia kansanedustajia.

Vastuunvaihdon jälkeen latvialaisialla on merkittävämpi rooli myös koko NB TSU:n toiminnassa. He  korvaavat ruotsalaisen jalkaväkikomppanian  toukokuun puolesta välistä alkaen. Joukon vahvistaminen olikin myös ulkopoliittisesti merkittävä teko, josta myös kunniavieraiden läsnäolo kertoi.

Nyt käynnissä onkin hektinen vastuunvaihto tai lyhenteenä HOTO (hand-over-take-over). Valtava määrä tietoa, ”hyviä käytänteitä” ja toimintatapoja hiotaan hiellä latvialaisten, ja siten koko joukkomme, turvaksi Mazarin armottoman auringon porotuksessa.

Jaossa hyviä käytänteitä

Ruotsalaisilla on hyvä ote operaatioalueeseemme. Silti vastuun siirtoa vaikeuttaa jatkuva muutos. ISAF-operaatio on päättymässä nykymuodossaan vuonna 2014  ja tämä näkyy myös epävarmuutena, millä alueilla ja minkälaisessa toiminnassa latvialaisen jalkaväkikomppanian painopiste tulee olemaan.

Ja nyt: "Terve - Labdien"!

Pääosa latvialaisista majoittuu Mazarin lentokentän ympärille levittäytyneeseen Camp Marmaliin, jonka kymmenien kansallisuuksien vilinään he helposti sulautuvat. Camp Northern Lightsissa (CNL) heidän määränsä sen sijaan melkein kymmenkertaistuu aikaisemmasta neljästä esikuntaupseesta – eikä sitä voi olla huomaamatta.

Latvialaiset tuovatkin lisäväriä CNL:n pohjoismaiseen arkeen. Tämä ei pelkästään näyttäydy suomalaisten vakipöydän valtaamisena leirin ruokalassa, mutta kuuluu myös mukavasti särähtelevänä palaverienglantina ja balttilaisena pidättäytyväisenä kohteliaisuutena. Tietyllä tavalla leiri siis suomalaistuu entisestään.

 

CV-90:t jylisevät tukemaan kylään etenevää joukkoa

On operaation ensimmäinen aamu. Auringon noustua lähdetään partioon lähikyliin. Tunnelma on jännittynyt ja marssiletka kiemurtelee teiden ja polkujen mukaisesti. Epäilyttävät kummut ja ojarummut tarkastetaan räjähteiden varalta. Sateiden tauotessa ruotsalainen pieni UAV (miehittämätön ilma-alus) surisee taivaalla. Maaseutu on hedelmällistä. Vehnä viheriöi ja ikivanha kastelujärjestelmä ohjaa vettä pelloille. Vilja jää kuitenkin kaikkialla levittäytyvien vaaleanpunaisten unikkopeltojen varjoon.

Kylän pojat ilakoivat unikkopellon edessä

Afgaanit katselevat ruotsalaisia uteliaine pelloiltaan. Lapset ilakoivat ja tunnelma alkaa lientyä. Siviilien näkyminen raitilla on yleensä hyvä merkki. Kukaan ei näytä olevaan moksiskaan unikkopelloista kuvia napsivista sotilasta.

Tapaamme Afganistanin poliisin (ANP) ja Afganistanin paikallispoliisin (ALP) edustajat.  ALP perustettiin maaseudun kyläpoliisiksi. Sen henkilöstö on palkattu lähialueelta ja useat heistä ovat entisiä kapinallisia. Heidän varustuksensa on yhtä kirjavaa kuin heidän taustansa – mustia pikkukenkiä, vanhoihin kalashnikoveihin kiinnitettyjä riepuja ja niitein koristeltuja lipaskoteiloita.  ALP on kuitenkin kiinnittänyt riveihinsä työttömiä nuoria miehiä ja työntänyt Pohjois-Afganistanin kapinallisia syrjäseuduille.

Kansainvälinen osasto ansaitulla tauolla

Rakennusryhmien (compound) tarkastaminen ja epäiltyjen haastattelut alkavat. Kohteet on valikoitu ennalta perustuen ISAF:n ja Afganistanin turvallisuuspalvelun tiedusteluyhteistyöhön. Ruotsalaisten puhemiehenä on melkein kaksimetrinen punapartainen  luutnantti Martin. Afganistanissa ulkonäkö on kaikki kaikessa ja muhkea parta on iän ja arvon symboli.

Metallinpaljastin on piipannut ja löytö vaatii lähempää tutkimusta

Räjähderyhmän haravoidessa aluetta metallinpaljastimilla ja pommikoiran nuuskiessa nurkkia keskustelee Martin rennosti kylän vanhimpien ja afgaanipoliisien kanssa teelasien ääressä. Perheen lapset tiirailevat ikkunoista ja lehmät, koirat ja vuohet tuijottelevat varuillaan pihan varjoista. Eläimet ja ihmiset elävät täällä sulassa sovussa.

 

Luutnantti Martin arvioi unikkosatoa

Martin tulee hyvin juttuun afgaanien kanssa. Silti hän pitää jatkuvasti silmällä paitsi siviileitä myös ALP:n sotureita. Käyttäytymisen muutos tai vihamieliset eleet voivat olla varoitusmerkkejä aikomuksesta hyökätä ISAF-joukkojen kimppuun. Näitä ”green-on-blue”-tilanteita on kuitenkin esiintynyt enemmän levottomassa etelässä.

Ruotsalaissotilaita ja afganistanilaispoliiseja autenttisessa maastossa

Etsintöjä tai haastatteluja ei tehdä turhaan. Tästäkin kylästä tiedetään isketyn afgaaneja ja ISAF:ia kohtaan. Sekä etsinnät että henkilötiedot kerätään yhdessä ANP:n kanssa.

Partiointia jatketaan neljä päivää. Vaikka sataa ja salamoi pysyy lämpötila yli 20 asteen. Hiki virtaa 20-30 kilon taakan alla. Nestettä kuluu helposti puoli litraa kilometriltä. Operaatio on kuitenkin menestys. Välikohtauksilta vältyttiin eivätkä paikalliset olleet avoimen vihamielisiä ruotsalaisia kohtaan. Etsinnöissä löydettiin viitteitä tienvarsipommien tehtailusta ja kymmeniä epäiltyjä saatiin afgaaniviranomaisten rekisteriin.

Paluumatkalla Camp Northern Lightsiin meidät ohittaa usean kymmenen ANP:n avopakettiauton saattue. Miehet heristelevät voitonriemuisina rynnökkökivääreitään ja huutelevat Zig Zig:n alueen kylän nimiä. Useassa ajoneuvossa on nippu parin sormen paksuisia keppejä. Afgaanit ovat menossa niittämään Zig Zig:n kauniit unikkopellot.

Vartiomies tervehtii viimeistä operaatioaamua

Partio palaamassa tukikohtaan operaation ensimmäisenä iltana

Ukkosmyrsky velloo ruotsalaisten siilipuolustuksen yllä. Salama iskee parinkymmenen metrin päähän pellolle. Savun voi nähdä nousevan iskemästä. Tuntuu hölmöltä maata keskellä tasaista peltoa eritoten kun radistin antennit sojottavat vieressä ukkosenjohdattimina.

Sateet ovat jatkuneet jo kolmatta päivää. Vaatteet ovat alati kosteat vedestä ja hiestä. Maihinnousukenkiin takertunut muta kerää korsia ja irtomaata. Paino alkaa näkyä askeleessa. Pellot siintävät vihreinä ja ruskea joki kiemurtelee peltojen halki. Vehreys ja trooppinen sää tuovat enemmän mieleen vanhat Vietnamin sodan elokuvat kuin kuivan Afganistanin.

Pieni sade ei ruotsalaista hätkähdyttänyt, kolme päivää alkoi näkyä jo askeleessa

Ruotsalaisten rotaatioerä FS 24 on viimeisessä suuressa operaatiossaan ennen paluuta kotimaahan. Kiväärikomppanian tehtävänä on viikon ajan partioida, suorittaa etsintöjä ja auttaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja (ANSF)keräämään henkilötietoja epäillyistä kapinallisista. Zig Ziginä tunnettu alue Mazar-e Sharifin länsipuolella on tunnettu vahvana heroiinikaupasta hyötyvien rikollisjoukkojen tukialueena. Sekä afgaanit että ISAF ovat kohdanneet alueella tienvarsipommeja ja pienasetulta.

Ruotsalaisten pienet UAV:t surisivat taivaalla poutasäällä

Ruotsalainen rotaatioerä on Etelä-Ruotsista ja vääntää hyvin paksua skoonen murretta. He ovat säästyneet kapinallisten iskuilta koko Afganistanissa olonsa ajan. Radioliikenne käydään englannin ja ruotsin sekamelskalla. Viestiliikenne on kuitenkin rauhallista vihollisuhasta huolimatta. Ruotsalaisilla on tukenaan joukkue CV-90 panssarivaunuja sekä miehittämättömiä lentokoneita (UAV) tarkkailemassa operaatioaluetta.

Siirtyminen alueelle ja tukikohdan (firebase) perustaminen ovat sujuneet ilman suurempia ongelmia. Komppania linnoittautuu neuvostojoukkojenkin käyttämälle tuulen pieksämälle hiekkakivikukkulalle.

Sadekaivantojen jälkeen yötkin sujuivat kuivemmin

Jalkapartiot haravoivat kukkulan lähimaaston. Sen tuntumassa levittäytyvän pikkukylän kylänvanhinta käydään tapaamassa. CV-90:t turvaavat tukikohdan perustamista. Telttakylä pystytetään ja alkaa amerikkalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten taistelumuonien vertailu. Naudanpaisti béarnaise-kastikkeella ei aivan kutkuttele makunystyröitä ravitsemusliikkeen vertaisensa tapaan. Amerikkalaisten MRE-aterioiden (meal-ready-to-eat) sokerimäärät kuivakakkuineen, karkkeineen ja maapähkinävoineen herättävät hilpeyttä.

Palvelusaika SKJA:ssa sisältää paljon mielenkiintoisia ja jännittäviä kokemuksia, mutta arkisten – ajoittain tylsienkin – työtehtävien parissa kukaan ei jaksa määräänsä enempää. Wellfare tarkoittaa sellaista kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka edistää työtehtävien hoitamista ja henkilökohtaista jaksamista palveluksen aikana. Sauna on lunastanut paikkansa suomalaisen wellfare-toiminnan kulmakivenä ja muunmaalaisten ihmetyksen aiheena. Kun ulkomaalaisten kanssa tulee puhetta saunasta, tietää moni heistä kertoa tarinan siitä, kuinka ensimmäinen kysymys kranaatinheittimen iskettyä johonkin suomalaisten leiriin jossain päin maailmaa oli: ”Eihän saunalle käynyt kuinkaan? Ovatko kaikki kunnossa?”

 

Kapt. Jussi (vas.), kapt. Janne, kapt. Jouni, kers. Jarno ja evl. Timo koripallon lumoissa CNL:ssä

Nykyisestä rotaatiosta huomattavan suuri osa palvelee erilaisissa asiantuntija- ja neuvonantajatehtävissä. Liikunta ja urheilu ovat virkistävää ja välttämätöntä vaihtelua toimistotyölle. Siksi jokaisesta tukikohdasta löytyy jonkinlainen punttisali. Salin koko ja varustelu vaihtelee tukikohdan koon mukaan. Patrol base Jukan asukkaat ovat antaneet voimailunurkkaukselleen nimen ”Gym Leishmaniasis” paikallisen hietakärpäsen levittämän taudin mukaan. Camp Northern Lightsissa (lCNL) – tuttavallisemmin Seniilissä – ruotsalaisten ylläpitämällä salilla pääsee väistämättä kosketuksiin myös länsinaapurimme kaupallisen rytmimusiikin kanssa. Camp Mika Spannissä sali on jenkkien isännöimä ja Camp Marmalissa voi valita usemmasta eri vaihtoehdosta itselleen kotoisimman. Eri maiden kulttuurit tuntuvat heijastuvan myös siinä, tähtääkö harjoittelu ensisijassa suuruuteen, kauneuteen vai kestävyyteen. Isommissa tukikohdissa liikuntamahdollisuudet ovat kaiken kaikkiaan monipuolisemmat kun käytössä on niin sähly- kori- kuin lentopallokenttiäkin. Camp Northern Lightsin suomalaisten voitokkuus lentopallossa näyttää jo muodostuneen tavaksi.

 

Alik. Arto hamuaa pelimerkkejä muiden pohtiessa vimmatusti miehen viimeistä siirtoa

Yhteisen pöydän ääreen kokooonnutaan paitsi syömään myös pelaamaan korttia. Yksi suosituimmista peleistä – ainakin osallistujamäärän perusteella – lienee Texas hold’em. Pelimerkit vaihtavat illan aikana useaan kertaan omistajaa kunnes voittaja korjaa koko potin. Kiihkeätunnelmaisen istunnon aikana sanan säilä viuhuu ja mittelyä käydään myös verbaaliakrobatian saralla. Onneksi mukana on suunsoittajien lisäksi myös aitoja trubaduureja. Camp Northern Lightsissa asuu useampi soittotaitoinen ja kappelissa voi napata kainaloonsa kitaran tai basson jos oma on jäänyt kotiin.

 

Suomalaista korkeakulttuuria ja klassikoita CNL:n Suomi-talolla

Salkkareiden seuraaminen ei täkäläisiltä satelliittikanavilta onnistu, mutta Bollywood-elokuvia riittää useammalta kanavalta. Mainoskatkojen ansiosta myös monet muut intialaiset tuotteet tulevat väkisinkin tutuiksi, sama mainos saattaa nimittäin toistua kymmenenkin kertaa yhden mainoskatkon aikana. Jos television tarjonta ei vastaa omia mieltymyksiä, voi turvautua vuosien saatossa karttuneeseen dvd-kirjastoon. Kansallisen veteraanipäivän leffailtaa varten valikoitui yhteisesti katsottavaksi Rukajärven tie.

 

Sotilaspastori Mikko karkottaa sielunvihollista CNL:n kappelin musiikkinurkassa

Lukeminen kannattaa aina – suomenkielistä kirjallisuutta löytyy jokaisen tukikohdan Suomi-talon hyllystä, vaikka suurin osa kirjoista pitää majaa Seniilin kirjastohuoneessa. Valikoimasta löytyy kaukirjallisuuden klassikoiden lisäksi vinot pinot Sven Hasselia, Robert Ludlumia sekä Stephen Kingiä. Sarjakuvista edustettuina ovat Tex Willer, Korkeajännitys ja Aku Ankan taskukirjat. Kuten jokaisessa arvonsa tuntevassa kunnankirjastossa, täälläkin luetuin lehti on Seitsemän päivää.

 

Ylik. Ville muikistelee ilmiömäisiä darts-taitojaan CNL:n Suomi-talon terassilla

Jos ruotsalaisten koneisto pyörii nuuskan voimalla, käyttävät suomalaiset polttoaineenaan kahvia. Mikä poru siitä syntyikään kun kotimaiset kahvinpurut loppuivat kesken! Tätä tosin kommentoitiin välittömästi toteamalla, että ruotsalaisten messissä tarjoama kahvi on kyllä oikeasti parempaa.

Ylik. Joonas esittelee ylpeänä CNL:n urheilumuotia

Teksti: Pastori Mikko

Kuvat: Tiedottaja Pasi ja pastori Mikko

Latvialaisten komentaja evlut. Mareks (vas.) maanmiestensä kera Camp Northern Lightssa

Latvialaisen kiväärikomppanian etujoukot ovat saapuneet Camp Northern Lightsiin (CNL). Alunperin balttien piti saapua jo viikon alusta, mutta Mazar-e Sharifin lentokenttä pysyi suljettuna keväisten ukkosmyrskyjen takia.

Parinkymmenen johtajan ryhmä tekee tietä myöhemmin saapuvalle  pääjoukolle, joka on toimialueella toukokuun alusta. He korvaavat puoli vuotta Pohjois-Afganistanissa toimineen ruotsalaisen kiväärikomppanian. Vaikka valtaosa latvialaisista onkin majoittuneena Camp Marmaliin, näkyy heitä tulevaisuudessa enemmän myös CNL:ssä.

 

Monikansallista yhteistyötä operaatiosuunnittelun merkeissä CNL:ssä

Seuraavat viikot CNL:ssä onkin käynnissä HOTO (hand-over-take-over) eli vastuunsiirto uusien ja vanhojen joukkojen välillä. Pakkaa pohjoismaalaisten ja latvialaisten muodostamassa osastossa sekoittaa vielä ruotsalaisen rotaatioerän vaihtuminen uuteen.

Uusi ruotsalainen rotaatioerä FS 25 on edeltäjään noin puolet pienempi ja pääosin Tukholman alueelta. Suomalaisille, erinomaista ruotsia puhuville sotilaille tämä on helpotus, sillä skoone ei taivu täysin ongelmitta nykyisen Etelä-Ruotsista saapuneen erän kanssa.